Elefantti - kokonaiskuva

Ryhmä sokeita ihmisiä vietiin tutustumaan elefanttiin ensimmäistä kertaa. Kaikki pääsivät koskettamaan suurta eläintä ja jokainen oli vaikuttunut. Myöhemmin he keskustelivat asiasta. Ensimmäinen sanoi: ”en ole koskaan ajatellut että elefantti on kuin iso puu jota voi halata!”

Tähän seuraava kommenontoi: ”mutta sinä olet mielestäni aivan väärässä, elefantti oli kuin luudan varsi”.
Kolmas kuunteli heitä ihmeissään ja sanoi: ”Minä taas koin elefantin kuin sanomalehtenä”.
Kuka heistä oli oikeassa?
Ensimmäinen oli päässyt halaamaan elefantin jalkaa, toinen koskettamaan häntää ja kolmas oli viety korvanlehden luokse. Kaikilla oli siis mielessään kuva elefantin osasta.

Samalla tavalla voimme ajatella hevosista, ratsastuksesta tai toki mistä tahansa, jos haluamme. Emme pysty omaksumaan kaikkea kerralla, se on kaikille ihmisille mahdotonta ja näin ollen täysin inhimillistä. Pystymme tekemään töitä jonkin asian kanssa – jalan, korvan tai hännän – mutta kokonaisuuden hahmottamiseen tarvitaan pitkä aika. Pieni yksittäinen asia ei ole ”väärä” tai ”huono”, se vaan ei ole kokonaiskuva. Elefantin jalka on varmasti kuin puunrunko kun sitä tunnustelee – en tiedä koska en ole koskaan tavannut elefanttia.

Oppia ei voi saada, kaikkien ihmisten täytyy oppia asiat oman kokemuksensa kautta. Joitakin asioita voimme toki opetella ulkoa. 2+2 on neljä, 3+3 on kuusi. Osalle meistä ei kuitenkaan riitä että osaa asiat ulkoa, toisten on myös ymmärrettävä miksi näin on. Ihminen joka on kiinnostunut matematiikasta tutkii ja miettii miksi 2+2 on neljä ja huomaa että myös 1+3 ja 5-1 saavat aikaan nelosen. Se että osaat jonkin asian ulkoa – ”hauki on kala” – ei vielä tarkoita sitä että ymmärrät mikä on kala tai miten hauki eroaa muista kaloista. Hevosten kanssa toimeen tullakseen ei riitä että tietää hevosen olevan karvainen nelijalkainen nisäkäs. Jokaisen hevosihmiseksi haluavan tarvitsee oppia itse tuntemaan tämä jalo eläin.

Ihminen ei ole rakennettu niin että voisimme vain ottaa palikan, asentaa sen aivoihimme ja ”naps” osaamme nyt toimia hevosten kanssa. Meille voidaan kertoa asioita ja voimme lukea kirjoja, mutta kuitenkin lopulta meidän on tutkittava ja kerättävä tuntemuksia itse. Tämä pätee kaikkeen kanssa käymiseen, meidän on kerättävä kokemuksia ja uskallettava antaa asioiden tapahtua. Yritä siis luoda tilanteita joissa saat kokemuksia, pääset tuntemaan miltä asioiden pitäisi tuntua. Näin voit oppia ja saat omaa tietoa. Oppiminen ja osaaminen ei ole kopioimista, voit saada apua mutta loppujen lopuksi on kuitenkin kyse sinun matkastasi.

Mielipide muodostuu kun kuuntelet muita, luet asioita mutta sinulla ei ole ensikäden kokemusta ja tuntemusta tarpeeksi. Mielipide ei ole oikea tai väärä, kunhan muistat että se on vain mielipide, etkä yritä myydä sitä koko totuutena. Se on sinun näkemyksesi asiasta. Pitää kokeilla ja laittaa itsensä likoon ennen kuin voi sanoa tietävänsä jotain. Tietoa on minun käsitykseni mukaan vasta se kun olet kokeillut ja testannut mielipidettäsi käytännössä eri tilanteissa.

Mitä enemmän opimme, sitä selkeämmin huomaamme kuinka paljon emme vielä osaa tai tiedä. Kun olet tunnustellut kaikki elefantin osat joihin voit maasta ylettää, joku tuo yllätten korokkeen jolle voit kiivetä.

Sara Autelo - Ajatuksia joita heräsi Bent Branderupin klinikkaa kuunnellessa 19.6.2011